Kaksiosainen ohje on yksinkertainen ja toimiva menetelmä pysyvän heräämisen eli minä-harhan poisputoamisen aikaansaamiseksi.
Kyse on henkilön oman minä-tunteensa tiedostamisesta, sen havainnoimisesta ja systemaattisesta analysoinnista. Tämän analyysin tekeminen ei poikkea tavasta miten tiedemies suorittaa huolellista tarkkaavaista tutkimusta mikroskoopin alla. Kyse on mielen tutkimisesta, oman psykologiansa selvittämisestä ja ymmärtämisestä.
Kun todella syvennyt kaksiosaisen ohjeen käyttämiseen niin se voi saada aikaan niin sanotun heräämisen, joka tapahtuu mielesi tasolla ja on pysyvä tila, eikä ohimenevä kokemus. Kaksiosaisessa ohjeessa on kyse henkis-psykologisesta teknologiasta, joka voi tehdä ihmisen mieleen ja sitä kautta hänen elämäänsä merkittävän muutoksen. Kyse on merkittävimmän tyytymättömyyttä aikaansaavan syyn poistamisesta ihmisen mielestä. Tätä samaa kaavaa on käytetty menestyksekkäästi useita satoja vuosia eräässä pitkässä traditiossa ja käytetään edelleen.
Jos haluat olla varma siitä, että analyysisi edistyy toivotulla tavalla niin on suositeltavaa, että ohjeeseen perehdyttyäsi käyt läpi niin sanotun heräämisohjauksen asiantuntevan ohjaajan tai opettajan ohjauksessa. Näin suositellaan siitä syystä, että kyse on prosessoinnista, jonka edistymistä on hyvin vaikea ellei kokonaan mahdoton arvioida itse.
Vaikka kaksiosainen kaava käy suoraan käsiksi tekijään, joka on eksistentiaalisen dilemman ytimessä, niin tarvitset tämän prosessin tuntevan henkilön ohjausta, tukea ja kannustusta tietääksesi, että analyysisi etenee oikeaan suuntaan. On myös niin, että vain herännyt henkilö voi tunnistaa ja verifioida toisen henkilön heräämisen. Verifiointia ei voi luotettavasti tehdä itselleen.
Ennen kuin jatkat lukemista, esitän sinulle pyynnön: Pudota kaikki ennakkokäsityksesi mitä sinulla on heräämisestä ja henkisyydestä. Unohda että olet koskaan harjoittanut meditaatiota, lukenut henkisiä kirjoja tai saanut henkisiä opetuksia. Tämä on välttämätön edellytys. Ole täysin avoimin mielin.
Kaksiosaisen ohjeen vaiheet:
1. Katso ja kuuntele ympäristöäsi.
Katso mitä tahansa mitä voit katsoa. Kuuntele mitä tahansa mitä voit kuunnella. Voit käyttää vain yhtä aistia kerrallaan tai molempia yhtäaikaa. Vain havainnoit ilman ajatuksiin perustuvaa pohdintaa ja tulkintaa. Pelkästään katsot, pelkästään kuuntelet.
Tunnista mitä mielessäsi tapahtuu kun aistit ympäristöäsi näin. Mikä on tämän suoran kokemisen luonne? Miltä kognisoiminen ilman pohdintaa ja tulkintaa tuntuu? Miltä se tuntuu kehossasi ja mielessäsi? Kun kuuluu ääni tai ääniä niin tapahtuu kuuleminen. Se tapahtuu itsestään ja luonnollisesti. Tätä varten ei tarvita minkäänlaisia ponnisteluita.
Kun kuuleminen tapahtuu, löydätkö itsestäsi kuulijaa eli minää, joka kuulee? Vai tapahtuuko kuuleminen ilman minää?
Kun silmät näkevät jonkin kohteen tai maiseman edessäsi niin tapahtuu näkeminen. Se tapahtuu itsestään ja luonnollisesti, ilman sen kummempaa ponnistusta. Kun katsot ja/tai kuuntelet, löydätkö tästä suorasta aistihavainnosta minää tai minuutta? Löydätkö minää, joka omistaisi tai olisi vastuussa havainnoimisesta? Etsi, tutki ja selvitä.
2. Sano itsellesi ”minä, minä, minä” tai ”minun, minun, minun” niin, että tarkoitat sitä.
Miltä se tuntuu kehossasi ja mielessäsi? Tunnetko vapauden tunnun vai sen puutteen kun vahvistat minä-ajatustasi affirmoinnin avulla? Miltä minä-ajatus tuntuu? Mitä minä ylipäätään on? Katso minä-ajatuksen esiin tuomaa tuntemusta selvittääksesi tämän itsellesi.
Onko minä pelkkä ajatus, tunne tai kenties näiden moninainen yhdistelmä? Kun huolellisesti etsit minää itsestäsi, kehostasi ja mielestäsi, niin löytyykö sitä mistään? Jos löydät jotain niin mitä varsinaisesti löydät? Katso ja havainnoi tarkkaavaisesti. Pohdi minkälaisissa tilanteissa ja miten olet vahvistanut minä-tunnettasi.
Toista vaiheita 1 ja 2, jotta saat selkeän käsityksen siitä mitä molemmissa vaiheissa tapahtuu. Kun sinulla on jonkinlainen käsitys asiasta niin lue edelleen.
Analyysin ensimmäinen vaihe havainnollistaa sinulle että kun aistit avoimesti aistiesi välityksellä niin mielesi maisema muuttuu. Ajatukset hälvenevät, tunteesi tyyntyvät ja mielestäsi paljastuu pilvettömän taivaan kaltainen avaruus. Silmät näkevät ja korvat kuulevat mutta minä eli kokija puuttuu. Suorassa havainnossa ei ole minää, eikä omistajaa. On vain avara mielen tila, avara sisäinen tila. Selvitä onko asia näin. Voit tunnistaa minättömän avaran mielen missä tahansa tilanteessa, hiljaisuudessa tai aktiviteeteissa, ollessasi yksin tai muiden ihmisten parissa. Älä lisää tähän tilaan koreaa runoilua, hienoa filosofointia tai mitään muutakaan. Pelkästään katso ja havainnoi. Jos etsit minää tästä avarasta mielentilasta niin löytyykö sitä mistään? Jos löydät jonkin tuntemuksen kehostasi tai mielestäsi niin katso ja tutki mitä se on. Jos minäsi on todellinen pysyvä olento eli pysyvä entiteetti niin silloinhan sen pitäisi jostain löytyä. Et kuitenkaan löydä minuutta muualta kuin ajatuksena mielessäsi, joka tulee ja menee mielijohteiden mukaan.
Toisessa vaiheessa vahvistat minän ja minuuden tunnetta affirmaation avulla. Tunne tai ajatus minuudesta on syntynyt elämän monissa tilanteissa lapsesta lähtien. Olemme omaksuneet, että nämä tunteet, ajatukset ja kokemukset ovat ”minämme”. Tutki onko minä-tunne kiinteä, muuttumaton, pysyvä hahmo. Onko minä jotain joka on vakaa ja pysyvä peruskivi kehossasi ja mielessäsi? Vai onko minä jotain jonka olet omaksunut ajatuksistasi ja tunteistasi eri tilanteissa? Tutki minä-tunnetta ja tutki kuinka koet sen. Katso suoraan sen keskelle, sen ytimeen. Tutki huolellisesti.
Nämä ovat kaksiosainen analyysin vaiheet. Nämä kaksi mielentilaa on tarpeen tiedostaa ja tunnistaa huolellisesti. Toista vaiheita vuorotellen ja pistä merkille eli analysoi mitä koet ja huomioit. Tarkoitus ei ole jäädä vain toiseen näistä vaiheista vaan toistaa niitä vuorotellen, huolellisesti, tarkkaavaisesti ja ilman kiirettä.
